Kah bom!

Näin heti aluksi kiitän teitä kaikkia jotka olette lukeneet minun blogiani! :) Ihanasti sain viimeisimmästä "uskotko" teksistäni palautetta ja kannustusta eteenpäi! :) kiitos kiitos <3
Nytten voisimme mieti tätä elämäämme, mikä siinä välillä mättää porukoissa tai kahden kesken?
 Jokainen ihminen meistä tarvitsee johonkin suuntaan apua ja tukea... Sellaisissa tilanteissa tulemma aina huomaamaan ketkä meistä välittävät, ja ketkä eivät.
 Itse olen nytten tämän viikon aikana tullut huomaamaan, miten meitä ihmisiä käytetään hyväksi, ihan kuin olisimme vain jotain mitä kerran käytetään ja sitten vain heitetään pois, perään ei kysellä tai mitää. Se tuntuu jotenkin lapselliselta, mutta miksi, miksi?  miksi jotku ihmises edes kehtaavat tehdä näin? Siinä onkin meille miettimistä. hmm...
Siihen on monta erinlaista vaihtoehtoa, painaako tällä ihmisellä jokin asia? Onko sillä jokin hätänä tai jotain?  Silloin meidän vaan täytyy tarttua toista kädestä kiinni ja mennä juttelemaan ja kysymään" Hei!, onks sulla nyt kaikki okeij? anna mä autan sua!" Meidän täytyy pystyä auttamaan muita, jos pystymme siihen, niin pystymme myös auttamaan itseämme:)  Vaikka meillä jokaisella on ressiä, niin pitää pystyä istumaan alas, ja miettimään tätä elämän menoa ja mikä on sinulle tärkeää elämässä! Että et vain juokse tulla menemään ja ajattele omaa napaasi, muista myös ne sinulle tärkeät ihmiset! perhe, ystävät,haraastus ja muut hyvät asiat, pidä niistä huoli! älä päästä niitä menemään.
Silloin me huomaamme muutosta joidenkin ihmisten elämässä, että hän  huomioi minua ja on nytten minun tukenani! Se on mahtava tunne kun huomaat, että kun autat toista niin saat sen silloin takasi kun sitä tarvitset eniten :) 

                                        Istahda, sulje silmät ja rentouta mielesi! Ota pieni hetki itsellesi ja rakkaillesi

Kommentoikaa mulle kysymyksiä, joista voisin sitten kirjoitella ja pohditaan! :) Ja aiheita saa ihan kunnolla ehotella :)
Kiitoksia! :) Enempää en nytten jouda kirjottelemaan, ku pitää tehdä koulutehtäviä :)
HYvää jatkoa! :))

- Iida

Uskotko? ;)

Uskotko että ihminen voi muuttua!?

  Joskus vain pystyt sellaiseen mitä, et kuvitellut tekeväsi!  

Minä uskon, voin sen verran kertoa, että olen itse ollut viime vuoden vaihteessa todella holtiton. En löytänyt sisintä itseäni enään ku hukkasin sen, tein mitä vain mitä keksin omassa päässäni ja mitä kaverit sanoivat. Sittä alkoi hirveä shou minun elämässä. Olin kiusattu ja elämässä tapahtui kaikenlaista, olin nuorisokodissa 2 kuukautta!  nooh, eihän se heti siihen loppunut ku pääsin sieltä pois! omia temppuja silti tein, mutta sitten alkoikin kuri ja elämä masensi ja kiusaaminen jatkui ja yms yms.. Tuli kesä ja lomat alkoivat, olin viikon vapaalla ja tein kaikkea mitä kaikki tekee, on kavereiden kanssa ja rentoutuu.. mutta sitten  minut laitettiin siskolleni asumaan, muista eroon kolmeksi viikoksi, sitten se vain tapahtui, sisäinen ääneni alkoi vain raksuttamaan, mitä minä vain olen allapäin masentuneena ja syön lääkkeitä, miksen pidä niistä vähäisistä kavereista jotka minulla ovat?" heij, eijhän tämä auta mua yhtään mihinkää!" sitten vain päätin, lopetin lääkkeet ja tsemppasin itseäni, en antanut kaikkien vain mollata ja kiusata minua! Noh olin kolme viikkoa erossa kaikesta, siskoni kanssa puhuin asioista ja kummipoikani kans touhusin menemään. Kun tulin takaisin kotiin, otin itsestäni vastuuta, hoidin kesätyöt kunnolla ja asiallisesti, ei mitään pelleillyjä, jos lähdin jonnekkin ilmoitin aina siittä vanhemmille ja tulin kans kotiin, temppuni oli tehty! Kesä meni hyvin ja retuilut loppuivat!! en halua enään koskaan joutua siihen ja en halua että kukaan muukaan sitä ikinä kokee!

Koulut alkoivat ja päätin alkaa korvaamaan kans 1 vuodelta tuleet poissa olot pois! no mitäs nytten olen korvannut jo 15h pois ja nyt tulen syyslomalla korvaamaan 22h, sitten enään jää 7h :) niin se vain mene! itseään täytyy ottaa niskastaan kiinni ja päätää asioita! 

Nykyään en ole enään paljoon soskujen kanssa tekemisissä! vanhemmat luottavat ja mitään ongelmia ei ole. Soskuni ovat tyytyväisiä minuun ja itsekkin voin olla tyytyväinen!  sen vain itsekkin huomaa kuinka onnellinen sitä voi olla!:)

 

Luota itseesi! ja tee se, sinä pystyt siihen!

Olen myös aloittanut hevos harrastuksen uudelleen, koska se tuo minulle hyvää mieltä ja voin vain rentoutua hevosten kanssa! teen saman kuin hevonen. "Elä siinä hetkessä mikä on annettu, älä mieti mennyttä eläkä tulevaa!"  tälläistä vain kannattaa kokeilla, sitten huomaat, että se on todella uskomatonta, siinä rentoutuu itse ihan kokonaan!  

Olen täysin eri tyttö nyt!  Olen onnellinen, minulla on ihmisest ympärillä jotka rakastavat minua sellaisena kuin olen! Uskallan jotenkin jo puhua tunteistani ja purkaa pahaa oloani oiken.  Ehän tietty vielä ole täysin valmis, jotkin kolhut minun täytyy vain vielä koittaa selvittää! 

Nyt vain uskomaan ja tsemppaamaan ihmisiä jotka tarvitsevat apua! :) 


Hyvällä mielellä kirjoitta : Iida :)